Koska niin moni parisuhde päätyy nykyään eroon (nim. kokemusta on), suunnitelin kumppanitestin, jota voi käyttää “kättä pidempänä” apuvälineenä parinvalinnassa. Sinkut – voitte tulostaa testin ja jakaa sitä ravintoloissa kiinnostaville kumppanikandidaateille. Testiä voi käyttää myös kirjallisena ennakkotehtävänä kumppaninvalintaprosessissa. Tee testi ensin itse ja vertaa vastauksiasi sitten potentiaalisen seuralaisen vastauksiin. Mitä enemmän samoja vastauksia testituloksistanne löytyy, sitä todennäköisemmin tulette toimeen keskenänne. Toisaalta esimerkiksi kotitöiden kohdalla eriävät vastaukset saattavat jopa täydentää toisiaan – paljonpa on iloa siitä, jos kummankin lempikotityö on esimerkiksi imurointi.
Ennen kaikkea testi toimii kuitenkin tehtävänä, jonka avulla voit kartoittaa kumppanisi ajatuksia ja verrata niitä omiisi. Jos eriäviä kohtia on paljon, pakene vielä kun voit!
Vastaanotan mielelläni myös testin kehitysehdotuksia!
(lisää…)
Kätevä kumppanitesti
Magiaprosesseja Turun akatemiassa
Tänään ilmestyneessä Nykypäivässä (20/2007) haastattelen toimittaja ja kirjailija Anneli Kantoa, joka julkaisi esikoisromaaninsa Piru, kreivi, noita ja näyttelijä (Gummerus, 2007) tänä keväänä. Todenmukainen romaani kuvaa magiaprosesseja Turun akatemiassa 1600-luvulla.
Kun Madonna tulee uniin
Taas viime yönä se tapahtui: näin unta Madonnasta. Olen kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt lukemattomia Madonna-unia, mutta niiden sävy ja tunnelma on muuttunut vuosien varrella. Aluksi Madonna tuli uniini etäisenä, kaukaa ihailtuna henkilönä, jota katselin yleisön joukosta tai joka kulki ohitseni mitään sanomatta. Sitten aloin nähdä unia, joissa olin samassa tilassa hänen kanssaan, kerran esimerkiksi juhlissa hotellisviitissä. Viime yönä näkemässäni unessa Madonna oli hyvä ystäväni ja olin Madonnan ja hänen lastensa kotona kylässä.
Oma raha, oma huone – ja vaimo?
Hyvää äitienpäivää!
Äitienpäivä on herttainen ajatus, mutta jos oikein kriittiseksi alkaa, voi siinäkin nähdä naisten ylistämällä alistamista. Nykyään puolitutut voivat toivottaa toisilleen tai kelle tahansa äidille hyvää äitienpäivää, mikä irrottaa äitiyden lapsen ja äidin välisestä suhteesta yhteiskunnalliseksi tai ainakin sosiaaliseksi rooliksi. Sinänsä äidit, ja vanhemmat ylipäätään, ansaitsevat kyllä kaikki onnentoivotukset ja kiitokset.
HS:n kulttuurisivuilla on tänään äitienpäivän teemaan sopivasti juttu luovuuden ja äitiyden yhteensovittamisesta. Jutun otsikko kiteyttää äitiyden ja luovuuden dilemman napakasti: ”Nainen luo jos mies tiskaa”. Jutussa siteeratun Virginia Woolfin klassikkototeamuksen mukaan naistaiteilija tarvitsee oman huoneen ja omaa rahaa. Listaan voisi lisätä vielä tasa-arvoisen kumppanin – tai sitten kodinhoitajan. Jutussa haastatellut naiskirjailijat ja –taitelijat kiittelevätkin miehiään kotitöiden jakamisesta.
Kevätpäivä Fiskarsissa
Olin perjantaina koko päivän juttukeikalla Fiskarsissa, jossa avattiin kaksikin mielenkiintoista taidenäyttelyä, Näkökulmia (Kuparipaja) ja Transparent (Makasiini). Keväinen Fiskars oli jo itsessään huimaava elämys.
Mies keittiössä
Olen luovan kirjoitusprojektini kanssa vaiheessa, jossa juoni ei tunnu etenevän. En tiedä itsekään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Selailin tässä taas arkistojani ja huomasin, että itse asiassa olen jo kymmenen vuoden ajan kirjoittanut samaa tarinaa: yhä uudestaan, eri kertojanäkökulmasta ja eri sanamuodoin. Jumitukseni johtunee siitä, että olen miettinyt tapahtumat mielessäni vain siihen saakka, jossa nyt uusimmassa versiossa olen.
Löysin arkistoistani myös tällaisen tekstinpätkän, jonka kirjoitin kolmisen vuotta sitten. Itseäni tämä teksti huvitti, ja koska en muistanut sitä koskaan kirjoittaneeni, juttu tuntui oikeastaan aika osuvalta:
Poikamieselämää Jurmossa
Tänään ilmestyneessä Anna-lehdessä (18/2007) on juttuni jurmolaisesta poikamiehestä, Klasista. Klas toivoo elämänkumppaniltaan oikeastaan vain yhtä asiaa: naisen pitäisi olla halukas elämään ulkosaariston yksinäisyydessä.
Jurmo on ainutlaatuisen kaunis saari ulkosaaristossa. Saaren nummimaista maisemaa hallitsee matala, sinipunaisena kukkiva kanervikko. Saarella on seitsemän vakituista asukasta, mutta kesäisin se on matkaveneilijöiden suosima pysähdyskohde. Saarella vuokrataan ympäri vuoden mökkejä.
Ensimmäiset asukkaansa Jurmo sai 1200-luvulla. Tarinan mukaan saaren puuttomuus johtuu siitä, että Kustaa Vaasa antoi 1500-luvulla käskyn polttaa Jurmon sen asukkaiden houkuteltua laivoja karille väärien merkkitulien avulla. Saaristossa kulki aikoinaan isoja kauppalaivoja, joiden lasti oli himottua tavaraa köyhille kalastajille. Laivojen haaksirikkoutuessa rantaan ajelehtivat tavarat kerättiin talteen ja jaettiin kyläläisten kesken.
Kuningas määräsi merirosvoudesta julmistuneena koko saaren poltettavaksi ja mestautti hylynryöstäjät. Perimätiedon mukaan kuninkaan nihtien vierailusta selvisi hengissä vain kaksi jurmolaista.
Jurmon kotisivut:
Lyhyestä virsi kaunis
Päivän sitaatti Nyt- liitteen Krapulantappajat –jutusta (17/2007):
” (…) Oikeastaan ihmisen kasvun kannalta on parempi tuntea itsensä syntiseksi kuin synnittömäksi”. Isä Mitro.
