Kyltti Pikku-Huopalahdessa.
Tämä tiedetään: lapsilla on erilaisia kehitysvaiheita, joita uhmaksi kutsutaan. Uhmaiän ja erilaisten muitten uhmien jälkeen alkaa varhaismurrosikä ja sitten itse murrosikä.
Totuus kuitenkin on (tämä on kaikkien vanhempien yhteisesti jakama salaisuus), että lapsen elämä näyttäisi kulkevan uhmasta toiseen. Erilaisten uhmaikien välillä ei ole selkeitä rajoja, ei erota mistä yksi uhmakausi alkaa ja toinen loppuu.
Ensin lapsen kiukku on fyysistä lajia, lapsi huutaa, itkee, huitoo, potkii ja kieltäytyy pukemasta vaatteita (passiivinen vastarinta!). Sitten kiukku muuttuu verbaaliseksi, lapsi nimittää huoltajaansa porsaaksi, kakkapääksi ja niin edelleen. Lapsi kieltäytyy puhumasta, kampaamasta tukkaa ja harjaamasta hampaita. Kun päästään murrosikään fyysinen ja verbaalinen kiukku yhdistyvät mitä suloisimmalla tavalla.
Eikä tässä vielä kaikki: Murrosikää seuraavat nuoruuden angstit, varhaisaikuisuuden kriisit, opintojen alkuun ja niiden päättämiseen liittyvät ikäkausipulmat, kolmenkympinkriisi, avioitumiskriisi, synnytysmasennus (tai isyyskriisi) varhaiskeski-ikä ja kypsä keski-ikä, vaihdevuodet ja/tai viidenkympin villitys, kuudenkympin kapina, seniorikiukku jne.
